Kirjoittaja
TaM, DI Antti Haase työskentelee projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä.
Artikkeli on alun perin julkaistu Lapin AMKin Pohjoisen tekijät -blogissa 17.2.2026.
Artikkelin sisällys
Mitä tekoäly tarkoittaa pk-yrityksen arjessa?
Kielimallit – monikäyttöinen perusassistentti
Parhaat tekoälyn perustyökalut monipuoliseen tekemiseen
Promptauksella saatavan tiedonhaun laatuun kannattaa panosta
Mistä pk-yrityksen kannattaa aloittaa?
Miksi tekoälyä?
Tekoälyn tuoman muutoksen työelämään arvioidaan olevan vielä suurempi kuin internetin kohdalla. Tiivistyksenä voisi sanoa, että jos näppäimistö on osa työtä, se työ tulee muuttumaan (Haase, 2025). Suomessa vuonna 2025 vasta 51 prosenttia vähintään 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä käytti tekoälyä jossakin muodossa (Ikola, 2025). Pienemmissä yrityksissä prosentti on oletettavasti vielä pienempi. Paraskaan teknologia ei toimi, mikäli sitä ei oteta käyttöön. Ilman uskallusta uusiin kokeiluihin ei synny ymmärrystä, miten tekoälystä voisi hyötyä.
Ilahduttavasti Lapin tekoälykiihdyttämön tuore kyselytutkimus “Tekoälyn hyödyntäminen Lapissa 2025” osoittaa, että Lapissa tilanne on parempi verrattuna valtakunnan tilanteeseen. Tekoäly kiinnostaa laajasti Lapin pk-yrityksiä. Peräti 85 % Lapin pk-yrityksistä oli jo kokeillut tekoälyä jossain muodossa, mutta vain harva oli ottanut ne osaksi päivittäisiä työprosesseja. Suurimmaksi esteeksi yritykset mainitsivat sopivien käyttökohteiden tunnistamisen (55 %), osaamisen puutteen (49 %) ja ajanpuutteen (47 %). (Lapin tekoälykiihdyttämö, 2025 & OECD, 2025)
Mitä tekoäly tarkoittaa pk-yrityksen arjessa?
Tekoäly ei ole enää suuryritysten tai teknologiayritysten yksinoikeus. Viime vuosina markkinoille on tullut runsaasti helppokäyttöisiä ja kohtuuhintaisia (myös ilmaisia) tekoälytyökaluja, jotka soveltuvat erinomaisesti myös Lapin pk-yritysten arkeen. Pk-yrityksissä resurssit ovat usein rajalliset, ja juuri siksi tekoäly tarjoaa merkittävän mahdollisuuden. Olennaista ei ole käyttää “kaikkea mahdollista”, vaan tunnistaa omasta työstä ne kohdat, joissa tekoäly tuo eniten hyötyä.
Käytännön työssä tekoäly tarkoittaa useimmiten ohjelmistoja, jotka osaavat käsitellä kieltä, kuvia, dataa tai ääntä. Ne eivät korvaa ihmisen asiantuntemusta, vaan täydentävät sitä. Hyvin käytettynä tekoäly nopeuttaa rutiineja ja vapauttaa aikaa ajattelulle, asiakastyölle ja kehittämiselle. Näihin tehtäviin ei tarvita raskaita järjestelmiä, vaan kevyitä tekoälyn perustyökaluja.
Tietotyössä tekoälytyökaluille erityisen hyvin sopivia käyttökohteita ovat mm.
- Ideointi ja luovuus: uusia ideoita, täydentäviä näkökulmia ja ehdotuksia
- Suunnittelu
- Taustoittava tutkimus
- Tiedon tiivistäminen
- Sisällöntuotantotekstit
- Visuaalinen materiaali
- Asiakastiedon kerääminen ja analysointi
- Hissipuheet / myyntipuheet
- Oman datan analysointi
- Koulutusmateriaalien tuottaminen
- Videoiden tekstittäminen
- Kääntäminen
- Selkokielistäminen & saavutettavuus
- AB-testaus
- Sparraus ja palaute
- Palvelumuotoilu
- Aikataulutukset
- Räätälöidyt tarjoukset
- Asiakasprospektoinnin tehostaminen
- Simuloinnit
- Sopimusdokumentaation ja ehdotusten luominen
Kielimallit – monikäyttöinen perusassistentti
Yksi tärkeimmistä tekoälyn perustyökaluista on kielimalliin pohjautuva keskusteluohjelma, kuten ChatGPT tai Microsoft Copilot. Näitä voi ajatella älykkäiksi tekstipohjaisiksi ”työpareiksi”, joille voi antaa tehtäviä luonnollisella kielellä ns. prompteilla eli kehotteilla. Lapin pk-yrityksissä suosituimpia tekoälyn perustyökaluja ovat juuri ChatGPT ja Microsoft Copilot (Lapin tekoälykiihdyttämö, 2025). Niitä käytetään erityisesti sisällöntuotantoon, sähköposteihin, raportointiin ja asiakaspalveluun (Merivirta, 2025)
Monelle pk-yritykselle Microsoft 365 on jo ennestään tuttu työympäristö. Copilot-tekoäly toimii suoraan Wordin, Excelin, PowerPointin ja Teamsin sisällä, mikä madaltaa käyttöönoton kynnystä. Kokousmuistiinpanot, tehtävälistat ja dokumenttiluonnokset syntyvät aiempaa nopeammin, ja tieto pysyy paremmin yhdessä paikassa.
Visuaaliset tekoälytyökalut
Tekstin lisäksi tekoälyä hyödynnetään yhä enemmän kuvien ja esitysmateriaalien tuottamisessa. Kuvageneraattorit ja esitystyökalut mahdollistavat sen, että pienikin yritys voi tuottaa visuaalisesti laadukasta materiaalia ilman erillistä suunnittelutiimiä. Käytännön hyötyjä ovat esimerkiksi:
- markkinointikuvien luonnostelu
- esitysmateriaalien nopea rakentaminen
- visualisointien tekeminen raportteihin ja hankehakemuksiin
Tärkeää on huomata, että visuaaliset työkalut toimivat parhaiten, kun yrityksellä on selkeä käsitys omasta brändistä ja viestinnän linjasta. Tekoäly tuottaa vaihtoehtoja, mutta valinnat tekee aina ihminen.
Parhaat tekoälyn perustyökalut monipuoliseen tekemiseen
Seuraavat tekoälyn yleisimmät perustyökalut eivät ole vaikeita ottaa käyttöön ja ne tarjoavat monipuolisia liiketoiminnan kehittämisen mahdollisuuksia pk-yrityksille (Muurinen, 2025):
- ChatGPT: Ideat, sparrailu, suunnittelu ja sisällöt
- Copilot: Työskentely Microsoft-ympäristössä, mm. palaverimuistiinpanot
- Perplexity: Luotettava tiedonhaku ja syventävä tutkimustyö
- Deepl: Käännökset yli 30:lle kielelle
- Canva: Visuaalinen sisältö, markkinointimateriaalit
- Gamma: Esitysmateriaalien luonti
- Napkin: Hankesuunnitelmien, esitysten ja raporttien kuvitus
- VenturusAI: Bisnesideointi ja liiketoiminnan analysointi
Valitettavan suurin osa pk-yrityksistä jumittuu käyttämään tekoälytyökaluja hyvin rajoitetusti. Tekoälytyökaluissa sekä luotettavuus että laatu riippuvat käyttäjän omista taidoista. Tässä ns. promptaus on avainasemassa.
Promptaus – avain hyötyihin
Yksi keskeinen perustaito tekoälyn hyödyntämisessä on niin sanottu promptaus eli se, miten tehtävä tekoälylle muotoillaan. Hyvä prompti tekoälylle kertoo (Muurinen, 2025):
- mitä halutaan tehdä
- mihin tarkoitukseen
- kenelle lopputulos on suunnattu
Kaksi hyvää konkreettista ohjetta promptaukseen (Muurinen, 2025):
1.Pyydä tekoälyä tekemään sinulle sopiva prompti.
Esimerkkiprompti: ”Haluaisin luoda viestintäsuunnitelman uudelle projektillemme. Auta minua luomaan sopiva prompti, jonka avulla saan laadittua suunnitelman rungon.”
2. Kysy tekoälyltä mitä tietoja se tarvitsee sinulta tavoittelemasi vastauksen luomiseen.
Esimerkkiprompti: ”Mitä tietoja tarvitset minulta, jotta voit auttaa minua luomaan viestintäsuunnitelman uudelle projektillemme?
Jos tekoälyn vastaus lähtee väärään suuntaan, voit keskeyttää tekoälyn vastaamisen. Voit pyytä tekoälyä syventämään vastausta, jos se on liian ympäripyöreä tai yleinen. Jos vastus on liian pitkä, voit pyytä tekoälyä tiivistämään sen lyhyemmäksi. ”Väärän” vastauksen kohdalla voit tarkentaa mitä tarkoitit promptillasi. Voit jatkaa tekoälyn kanssa keskustelua yhdestä aiheesta niin pitkään kuin on tarpeellista. Näin tarpeesi konteksti on kunnossa, koska tekoäly muista kaikki aiemmat promptit ja vastaukset.
Kun pyydät tekoälyä luomaan sinulle sisältöä erilaisille kohderyhmille, kannattaa promptiin sisällyttää: 1. Rooli, 2. Näkökulma / viitekehys ja 3. Yleisö. Esimerkkiprompti: ”Ole kokenut toimitusjohtaja. Laadi suuryrityksen henkilökunnalle innostava puhe pikkujouluihin.”
Promptauksella saatavan tiedonhaun laatuun kannattaa panosta
Yksinkertaisia asioita tehdessä voit promptata yksinkertaisesti. Mitä monimutkaisemmasta asiasta on kyse, sitä tärkeämpää huolellinen promptaaminen on. Tässäkin pätee vanha suomalainen viisaus: ”Niin metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan.” Jos promptisi on keskinkertainen, niin tekoälyn tarjoama vastauskin on korkeintaan keskinkertainen.
Tiedonhaun laatuun voi vaikuttaa mm. pyytämällä tekoälyä varmistamaan lähteiden luotettavuus ja mainitsemaan lähteet. Voit myös rajoittaa sivustoja, joista tekoäly etsii tietoa. Lopuksi tekoälyn ilmoittamat lähteet kannattaa aina ristiintarkistaa itse. Tiedonhakuun erikoistuneista tekoälyistä esim. Perplexity on hyvin suosittu. (Muurinen, 2025)
Mistä pk-yrityksen kannattaa aloittaa?
Tekoälyn käyttöönotto ei vaadi suurta investointia tai pitkää kehityshanketta. Hyvä tapa aloittaa on valita yksi arkinen työtehtävä, joka vie paljon aikaa, ja kokeilla siihen sopivaa työkalua. Usein kyse on tekstien luonnostelusta, ideoinnista tai tiedon tiivistämisestä.
Lopuksi
Tekoälyn perustyökalut tarjoavat pk-yrityksille mahdollisuuden tehdä enemmän vähemmällä. Kyse ei ole työn automatisoinnista hinnalla millä hyvänsä, vaan fiksummasta työnjaosta ihmisen ja digitaalisten työkalujen välillä. Tutkimuksissa on todetta, että digiosaamisen ja tekoälyosaamisen välillä on vahva yhteys. Digitaalisesti taitavammat yritykset omaksuvat tekoälyn helpoimmin. Kun perusasiat ovat hallussa ja työkalut valitaan harkiten, tekoälystä tulee luonteva osa arkea – ei erillinen projekti, vaan hyödyllinen työkumppani.
Huomioitavaa
Oppimateriaalin muodostamisessa ja muotoilussa on ChatGPT 5.2 -tekoälyä. Artikkeli on kirjoitettu osana DigiBoost – Digitaalista osaamista ja teknologiaa yritystenkäyttöön -hanketta, jonka on rahoittanut Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).
Teksti pohjautuu DigiBoost ja Lapin tekoälykiihdyttämö -hankkeiden järjestämään ”Tekoälykästä” -valmennuksen Lapin pk-yrityksille Lapin amk:n Tornion kampuksella 8.10.2025. Päävalmentajana toimi Jonna Muurinen Markkinointiviestintätoimisto Kuulu Oy:stä. Vit katsoa videon ”Tekoälykästä” valmennuksen (8.10.2025) pääkohdista tästä.
Ammattikorkeakoulun eri yhteyksissä kokeillut ja arvioidut sovellukset, laitteet sekä muut välineet on esitelty yrityksille ja organisaatioille informatiivisessa tarkoituksessa. Ammattikorkeakoulu, sen opettajat, hanketyöntekijät tai opiskelijat eivät vastaa sovellusten ja välineiden käytöstä aiheutuvista tietoturva-, tietosuoja- tai muista vahingoista, jotka syntyvät yritysten tai organisaatioiden omassa toiminnassa. Lue lisää->
Lähteet
Haase, A. (2025). Kohti tekoälykästä Lappia. https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lappiai/2025/01/16/kohti-tekoalykasta-lappia/
Ikola, Janne (2025). Näin suomalaiset yritykset käyttävät tekoälyä vuonna 2025. https://www.aisanomat.fi/p/tekoalyn-kaytto-yrityksissa-vuonna-2025
Lapin tekoälykiihdyttämö (2025). Tekoälyn hyödyntäminen Lapissa 2025. https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lappiai/files/2025/09/Lapin-AMK-kyselytutkimusraportti-final.pdf
Merivirta, M. (2025). Tekoälyn hyödyntäminen Lapin pk-yrityksissä – kokeiluista kohti konkreettisia hyötyjä. https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lappiai/2025/06/04/tekoalyn-hyodyntaminen-lapin-pk-yrityksissa-kokeiluista-kohti-konkreettisia-hyotyja/
Muurinen, J. (2025). Tekoäly osaksi työarkea (koulutusmateriaali).
OECD (2025). The Adoption of Artificial Intelligence in Firms. https://www.oecd.org/en/publications/the-adoption-of-artificial-intelligence-in-firms_f9ef33c3-en.html