Kirjoittaja
KTM Yrjö Koskenniemi työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä.
Artikkeli on alun perin julkaistu Lapin AMKin Pohjoisen tekijät -blogissa 29.1.2026.
Artikkelin sisällys
Johdanto: Miksi hyväkin tuote voi epäonnistua?
Mikä ja mitä on käytettävyys?
Käytettävyystestauksen eri tyypit
Miksi käytettävyys on tärkeää?
Hyödyt yritykselle ja liiketoiminnalle
Hyödyt loppukäyttäjälle
Miten käytettävyyttä voi testata ja kehittää?
Missä ja milloin testata?
Auttaako tekoäly testaamisessa?
Yhteenveto
Lähteet
Johdanto: Miksi hyväkin tuote voi epäonnistua?
Oletko koskaan ladannut sovellusta, joka näyttää upealta, mutta jonka käyttäminen saa sinut puristamaan puhelintasi rystyset valkoisina? Ehkä et löydä hakemaasi painiketta, tai rekisteröitymislomake hylkää tietosi ilman selkeää syytä. Tällaisissa tilanteissa vika ei ole sinussa, vaan tuotteen käytettävyydessä. Tällaisia tilanteita voidaan ehkäistä käytettävyystestauksen avulla. Käytettävyystestaus on kriittinen menetelmä, jolla varmistetaan, ettei käyttäjä eksy tai turhaudu. (Usability 101, 2012)
Käytettävyystestaus on käyttäjäkeskeisen suunnittelun kulmakivi. Se on tekniikka, jossa tuotetta arvioidaan testaamalla sitä oikeissa käyttötilanteissa. (15 Types of Usability Testing,2025).
Toisin kuin teoreettiset asiantuntija-arviot, käytettävyystestaus antaa suoraa tietoa siitä, miten todelliset käyttäjät toimivat järjestelmän kanssa, mitkä kohdat aiheuttavat hämmennystä ja missä tehtävien suorittaminen tyssää. Kyse ei ole vain mielipiteiden keräämisestä – mikä on lähempänä markkinatutkimusta – vaan järjestelmällisestä havainnoinnista hallituissa olosuhteissa. Tämän blogitekstin tavoitteena on avata käytettävyystestauksen maailmaa ja antaa käytännön eväät sen hyödyntämiseen osana onnistunutta tuotekehitystä.
Mikä ja mitä on käytettävyys?
Käytettävyys on laatuominaisuus, joka kertoo, kuinka helppoa tuotetta tai käyttöliittymää on käyttää. On tärkeää ymmärtää, että käytettävyys ei ole yksi erillinen saareke, vaan se muodostuu useasta eri osatekijästä. Alan uranuurtaja Jakob Nielsen on määritellyt käytettävyyden viiden laadun osatekijän kautta (Usability 101, 2012):
- Opittavuus: Kuinka helppoa käyttäjien on suoriutua perustehtävistä ensimmäisellä kerralla?
- Tehokkuus: Kuinka nopeasti tehtävät sujuvat sen jälkeen, kun käyttäjä on oppinut perusteet?
- Muistettavuus: Jos käyttäjä palaa tuotteen pariin tauon jälkeen, kuinka nopeasti hän saavuttaa aiemman taitotasonsa?
- Virheet: Kuinka paljon virheitä käyttäjät tekevät, kuinka vakavia ne ovat ja kuinka helposti niistä toivutaan?
- Tyytyväisyys: Kuinka miellyttävää tuotteen käyttäminen on?
Käytettävyyden rinnalla kulkee usein termi hyödyllisyys (utility). Hyödyllisyys tarkoittaa sitä, tarjoaako tuote ne toiminnot ja ominaisuudet, joita käyttäjä todella tarvitsee. Tuote on vasta silloin todella hyödyllinen (useful), kun siinä yhdistyvät sekä hyvä käytettävyys että aito hyödyllisyys (Usability 101, 2012).
Käytettävyystestauksen eri tyypit
Käytettävyystestausta voidaan tehdä monella eri tavalla riippuen siitä, missä vaiheessa projekti on ja mitä halutaan selvittää (15 Types of Usability Testing, 2025).
- Eksploratiivinen testaus: Käytetään suunnittelun alkuvaiheessa ymmärtämään käyttäjien mentaalisia malleja ja tarpeita, usein raakaversioiden tai rautalankamallien avulla.
- Vertaileva testaus: Tässä verrataan kahta tai useampaa eri design-ratkaisua keskenään, jotta nähdään, mikä toimii paremmin esimerkiksi tehtävän suoritusnopeuden tai virhemäärien perusteella.
- Validointitestaus: Tehdään lähellä julkaisua varmistamaan, että lopputuote täyttää sille asetetut vaatimukset ja odotukset.
- Saavutettavuustestaus: Varmistetaan, että tuote on käytettävissä myös ihmisille, joilla on erilaisia rajoitteita tai jotka käyttävät apuvälineitä – esimerkiksi tekstiä ääneen lukevia ohjelmia (Käytettävyystestaus – avain ongelmien tunnistamiseen, 2025).
Miksi käytettävyys on tärkeää?
Verkossa ja digitaalisissa palveluissa käytettävyys on selviytymisen ehto. Jos verkkosivu on vaikeaselkoinen, ihmiset poistuvat sieltä välittömästi – aika harva alkaa lukemaan ohjeita. Sen sijaan he todennäköisesti siirtyvät kilpailijan sivustolle (Usability 101, 2012).
Hyödyt yritykselle ja liiketoiminnalle
Käytettävyyteen panostaminen ei ole vain ”kiva lisä”, vaan se on suora investointi yrityksen menestykseen (Käytettävyystestaus – avain ongelmien tunnistamiseen, 2025):
- Kustannussäästöt: Ongelmien korjaaminen varhaisessa prototyyppivaiheessa on moninkertaisesti halvempaa kuin valmiin koodin muuttaminen julkaisun jälkeen.
- Tukipalveluiden tarpeen väheneminen: Kun tuote on intuitiivinen, asiakaspalveluun ja tekniseen tukeen kohdistuva paine pienenee, mikä säästää merkittävästi resursseja.
- Liiketoiminnan kasvu: Verkkokaupoissa käytettävyys voi jopa tuplata myynnin tai konversioasteen. Jos käyttäjä ei löydä tuotetta, hän ei voi sitä ostaakaan.
- Työntekijöiden tuottavuus: Sisäisissä järjestelmissä ja intranetissa hyvä käytettävyys tarkoittaa vähemmän hukattua työaikaa ja mahdollisesti pienempiä koulutuskustannuksia.
Hyödyt loppukäyttäjälle
Käyttäjän näkökulmasta testaus tarkoittaa parempaa kokemusta, vähemmän turhautumista ja sujuvampaa arkea (Käytettävyystestaus – avain ongelmien tunnistamiseen, 2025). Kun tuote on suunniteltu ihmistä varten, sen käyttäminen tuntuu luontevalta ja virheitä sattuu vähemmän. Tämä varmasti rakentaa luottamusta brändiin ja lisää asiakasuskollisuutta.
Miten käytettävyyttä voi testata ja kehittää?
Käyttäjätestausta voidaan tehdä monella tavalla. Annetaan valituille käyttäjille jokin tehtävä ja seurataan sen tekemistä ja/tai pyydetään käyttäjältä kommentit käytöstä. Tällä tavalla toimittiin Digiboost-hankkeen yritysklubissa Torniossa joulukuussa 2025. Osallistujat saivat tehtäväksi tutkia Meän kaupan verkkosivuja ja antaa palautetta sivuista (Meän kauppa, 2025). Näin saatiin hyvää palautetta sivujen kehittämiseen.
Tarkempaa tutkimusta voidaan suorittaa erityisesti käyttäjätestaukseen suunnitelluissa testitiloissa. Tällainen tila löytyy myös Lapin AMK:n Tornion kampukselta. Tiloissa voidaan toteuttaa käyttäjätestausta, jossa seurataan katseenseurantalaitteilla (eyetracking) mitä käyttäjä oikeasti näkee käyttöliittymässä (Tobii.com 2025).
Testauksen aloittaminen ei kuitenkaan välttämättä vaadi erillistä testitilaa. Pienelläkin panostuksella voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Tärkeintä on prosessin iteratiivisuus: testaa, korjaa ja testaa uudelleen.
1. Testikäyttäjien valinta
Yleinen harhaluulo on, että testaamiseen tarvitaan valtava määrä ihmisiä. Alan standardiksi on muodostunut sääntö: kolmesta viiteen testikäyttäjää riittää. Jo tällä määrällä pystytään tunnistamaan noin 85 % merkittävimmistä käytettävyysongelmista. Testikäyttäjien tulee edustaa aitoja loppukäyttäjiä. Jos suunnittelet sovellusta ammattilaisille, testaa ammattilaisilla; jos sovellus on lapsille, testaa lapsilla. On myös suositeltavaa ottaa mukaan ”ääriryhmiä”, kuten iäkkäämpiä käyttäjiä tai ihmisiä, joilla on teknisiä rajoitteita, sillä heidän havaitsemansa ongelmat parantavat usein tuotetta kaikille muillekin (ns. curb-cut effect) (Usability 101, 2012).
2. Laadukkaiden tehtävien laatiminen
Testin onnistuminen riippuu täysin sille asetetuista tehtävistä. Hyvän testitehtävän ominaisuuksia ovat (Käytettävyystestaus – avain ongelmien tunnistamiseen, 2025):
- Realistisuus: Tehtävän tulee vastata aitoa tilannetta, esimerkiksi: ”Etsi itsellesi sopivat ABC-merkkiset vaelluskengät ja lisää ne ostoskoriin.”
- Tuloshakuisuus, ei ohjeistavuus: Älä kerro, mitä painikkeita käyttäjän tulee painaa. Anna tavoite ja katso, miten käyttäjä siihen pääsee.
- Kattavuus: Tehtävien tulisi kattaa järjestelmän tärkeimmät ja kriittisimmät toiminnot. Esimerkiksi verkkokaupassa tuotteiden löytyminen ja ostamisen helppous.
3. Testi-istunnon toteutus
Testi-istunnossa on tärkeää luoda rento ja turvallinen ilmapiiri. Käyttäjälle tulee tehdä selväksi, että tuotetta testataan, ei käyttäjää. Suosituin menetelmä on ääneen ajattelu (think aloud protocol), jossa käyttäjää pyydetään kertomaan koko ajan, mitä hän ajattelee, mitä hän etsii ja mikä hämmentää häntä (15 Types of Usability Testing, 2025). Katseen seurantalaite ohjelmistoineen tallentaa testihenkilön puheen lisäksi käyttäjän silmänliikkeet ja kasvon ilmeet voidaan tallentaa videokameralla – kuten Lapin AMK:n UX-labrassa.
Testaajan rooli on olla passiivinen havainnoija: älä auta tai ohjaa käyttäjää, vaikka hän tekisi virheitä, sillä liiallinen apu vääristää tulokset. Kiinnitä huomiota myös sanattomaan viestintään, kuten turhautuneisiin huokauksiin tai siristeleviin silmiin. Videoilta näitä voidaan tarkastella jälkikäteen uudestaan (Käytettävyystestaus – avain ongelmien tunnistamiseen, 2025).
4. Analysointi ja kehittäminen
Testin jälkeen havainnot on kerättävä yhteen ja priorisoitava. Kaikkia pieniä kauneusvirheitä ei tarvitse korjata kerralla, vaan keskity asioihin, jotka estävät tehtävän suorittamisen tai aiheuttavat eniten hämmennystä. Muista raportoida myös se, mikä toimi hyvin, jotta onnistuneita ratkaisuja ei poisteta jatkokehityksessä (Käytettävyystestaus – avain ongelmien tunnistamiseen, 2025).
Missä ja milloin testata?
Testauksen voi suorittaa perinteisesti paikan päällä laboratoriossa tai toimistossa, mikä mahdollistaa kehonkielen tarkemman havainnoinnin. Nykyään myös etätestaus (remote testing) on erittäin suosittua sen kustannustehokkuuden ja saavutettavuuden vuoksi (15 Types of Usability Testing, 2025).
Testauksen tulisi alkaa mahdollisimman varhain. Voit testata jo paperille piirrettyjä luonnoksia nähdäksesi, onko peruslogiikka ymmärrettävä. Mitä pidemmälle projekti etenee ilman testausta, sitä vaikeammaksi ja kalliimmaksi rakenteellisten virheiden korjaaminen muuttuu (Usability 101, 2012).
Auttaako tekoäly testaamisessa?
Tekoäly on tuonut myös käytettävyystestaukseen hyviä työkaluja. Esimerkiksi Perplexity Comet -selainta voi käyttää apuna testauksessa (Perplexity AI, 2025). Selaimen tekoälysassistentille voi antaa tehtäväksi arvioida sivustoa yleisten käytettävyyskriteerien perusteella tai vaikkapa antamalla omat kriteerit, joita arvioida. Oheisessa kuvassa on esimerkki, jossa näkyy osa Perplexity Cometin analyysista XBit Tornion sivustosta.
Yhteenveto
Käytettävyystestaus on tehokas ja käytännönläheinen tapa siirtyä arvailuista tietoon. Se säästää aikaa ja rahaa, mutta ennen kaikkea se varmistaa, että lopputulos on tuote, jota ihmiset oikeasti osaavat ja haluavat käyttää.
Muista nämä kolme nyrkkisääntöä: testaa varhain, testaa oikeilla ihmisillä ja havainnoi tekoja, älä vain kuuntele puheita.
Käytettävyys ei ole kertaluonteinen suoritus, vaan jatkuvaa oppimista ja kehittämistä. Aloita pienesti, ota viisi käyttäjää ja katso, kuinka tuotteesi muuttuu paremmaksi jo tänään.
Artikkeli on kirjoitettu osana DigiBoost – Digitaalista osaamista ja teknologiaa yritysten käyttöön -hanketta, jonka on rahoittanut Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).
Lähteet
15 Types of Usability Testing: Your Ultimate UX Toolkit . 2025. Viitattu 16.1.2026. https://www.eleken.co/blog-posts/types-of-usability-testing
Käytettävyystestaus – avain ongelmien tunnistamiseen. 2025. Viitattu 16.1.2026. https://www.eficode.com/fi/blog/kaytettavyystestaus-avain-ongelmien-tunnistamiseen
Usability 101: Introduction to Usability. 2012. Viitattu 16.1.2026. https://www.nngroup.com/articles/usability-101-introduction-to-usability/
Tobii.com. What is Eyetracking? 2025. https://www.tobii.com/learn-and-support/get-started/what-is-eye-tracking
Perplexity AI. 2025. Viitattu 20.1.2026. https://www.perplexity.ai/comet
Meän kauppa. 2025. Viitattu 20.1.2026. https://meankauppa.fi/
Tietoturva
Ammattikorkeakoulun eri yhteyksissä kokeillut ja arvioidut sovellukset, laitteet sekä muut välineet on esitelty yrityksille ja organisaatioille informatiivisessa tarkoituksessa. Ammattikorkeakoulu, sen opettajat, hanketyöntekijät tai opiskelijat eivät vastaa sovellusten ja välineiden käytöstä aiheutuvista tietoturva-, tietosuoja- tai muista vahingoista, jotka syntyvät yritysten tai organisaatioiden omassa toiminnassa. Lue lisää->